KHO 2026:10: Erillisellä tontilla sijaitseva pysäköintitalo voi kuulua asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin piiriin
KHO katsoi ratkaisussaan KHO 2026:10, että erillisellä LPA-tontilla sijaitseva pysäköintitalo voi kuulua vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin piiriin, jos se palvelee oikeudellisesti ja tosiasiallisesti asumista. Ratkaisussa korostuivat asemakaavan, rasitejärjestelyjen ja hallinnanjakosopimuksen merkitys. Pelkkä sijainti eri kiinteistöllä ei siis yksin estä asuinrakennusten veroprosentin soveltamista.
KHO:2026:17: Tuulivoimaosayleiskaavan selvitysten ajantasaisuus korostuu yhteisvaikutusten arvioinnissa
Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO:2026:17, ettei tuulivoimaosayleiskaava perustunut riittäviin ja ajantasaisiin muuttolinnustoselvityksiin. Ratkaisu korostaa erityisesti yhteisvaikutusten arvioinnin merkitystä alueilla, joille sijoittuu useita tuulivoimahankkeita.
KHO:2026:18: Yhteismetsän arvonlisäveron vähennysoikeus vahvistui kiinteistöjen liittämistilanteessa
Ratkaisussa KHO:2026:18 korkein hallinto-oikeus linjasi, ettei yhteismetsäosuuksien luovutus metsäkiinteistön liittämisen yhteydessä ollut veroton rahoituspalvelu. Ratkaisun seurauksena yhteismetsän laajentamiseen liittyvien kulujen arvonlisävero voitiin vähentää yleiskuluina siltä osin kuin ne liittyivät verolliseen metsätaloustoimintaan.
KKO:2026:9 – Toimitusjohtajan toimivalta ja kelpoisuus rahoitusjärjestelyissä
Saako toimitusjohtaja ottaa yhtiölle lainaa ilman hallituksen päätöstä? Lue analyysi KKO:2026:9 -ratkaisusta, joka selventää toimivallan ja kelpoisuuden rajoja.
Poikkeamisluvat rakentamislaissa: poikkeamislupa, alueellinen poikkeaminen ja vähäinen poikkeaminen
Poikkeamisella voidaan edetä hankkeissa, jotka eivät täysin täytä kaavan tai rakentamista koskevien määräysten vaatimuksia. Artikkeli kokoaa rakentamislain poikkeamislupaa, alueellista poikkeamista ja vähäistä poikkeamista koskevat keskeiset edellytykset sekä erityisen syyn arvioinnin.
Lyhytaikainen vuokraus: nykyinen sääntely ja tulevat muutokset
Lyhytvuokraus taloyhtiössä voi olla sallittua asumista tai luvanvaraista majoitustoimintaa. Tässä artikkelissa käydään läpi rakentamislain ja asunto-osakeyhtiölain nykyinen sääntely sekä vireillä olevat muutokset vuonna 2026.
KHO 2025:76: Vesialueelle sijoittuva loma-asuntorakentaminen edellytti tarkempia kaavamääräyksiä
Ranta-asemakaavassa oli osoitettu ranta-alueen edustalle vesialueelle alueen osa, jolle sai sijoittaa kelluvia tai paalujen päälle sijoitettavia loma-asuntoja. Rakentaminen sijoittui ranta-asemakaavan laatimista ohjaavassa yleiskaavassa vesialueelle ja alueelle, jota koskevat yleiskaavamääräykset edellyttivät maiseman ja kulttuuriympäristön vaalimista.
Korkein hallinto-oikeus kumosi ranta-asemakaavan osittain, koska vesialueelle (w-ra) osoitetun rakentamisen ohjaus jäi arvokkaalla maisema ja kulttuuriympäristöalueella liian väljäksi.
KHO 2025:74: Kunnan etuosto-oikeus ja virkistyskäytön turvaaminen vaellusreitin varrella
KHO 2025:74: Kunta voi käyttää etuosto-oikeuttaan myös tosiasiallisen virkistyskäyttöarvon säilyttämiseksi. Artikkelissa käydään läpi etuostolain edellytykset, ratkaisun perustelut ja käytännön vaikutukset.
KKO 2025:97: Takuuaikainen takaus YSE-urakassa ja viivästyskoron alkaminen
KKO 2025:97 vahvistaa, että urakan aikana havaittu häiriö voi silti olla takuuaikainen virhe, jos sen todellinen syy ilmenee vasta takuuaikana. Taloyhtiö sai vaatia korjauskustannukset urakoitsijan takuuaikaisen takauksen enimmäismäärään asti. Ratkaisu myös täsmentää, että takausvastuun viivästyskorko alkaa korkolain 7 §:n perusteella, kun takaajalle on annettu riittävä selvitys korvausvaatimuksesta.
KKO 2025:95: Lunastuskorvaus ja oikeudenkäynnin viivästyminen
Korkein oikeus vahvisti ratkaisussa KKO 2025:95, että viivästymishyvitys voidaan määrätä, vaikka lunastuskorvausta ei lopulta makseta. Viivästysaika lasketaan siitä, kun valtio kiistää korvausvaatimukset lunastustoimituksessa.
KKO 2025:89: Yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiössä lisärakentamistilanteessa
Korkein oikeus linjasi ratkaisussa KKO 2025:89, että lisärakentamispäätös voi rikkoa asunto-osakeyhtiön yhdenvertaisuutta, jos haitta kohdistuu olennaisesti yhteen huoneistoon. Myöhemmin päätetty erillinen rahakorvaus ei paranna aiempien päätösten lainmukaisuutta. Artikkeli kokoaa tapauksen taustan, oikeusohjeen ja käytännön seuraukset taloyhtiöille.
Taloyhtiön perustaso – mitä se tarkoittaa ja miksi sillä on väliä?
Kun taloyhtiössä tehdään korjauksia, palautetaan pinnat aina perustasoon. Tämä tarkoittaa sitä tasoa, joka on ollut rakennusvaiheessa, aiemmassa peruskorjauksessa tai yhtiön omissa kunnossapitotöissä.
Taloyhtiö vastaa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä – ja niiden korjausten yhteydessä myös pintojen palauttamisesta perustasoon. Osakkaan tekemät lisäykset ja parannukset, kuten design-laatat tai lattialämmitys, jäävät osakkaan maksettaviksi. Lue asiantuntija-artikkelimme kylpyhuoneiden ja muiden tilojen perustason määrittelystä, osakkaan vastuusta ja taloyhtiön velvollisuuksista.