KKO:2026:9 – Toimitusjohtajan toimivalta ja kelpoisuus rahoitusjärjestelyissä
Saako toimitusjohtaja ottaa yhtiölle lainaa ilman hallituksen päätöstä? Lue analyysi KKO:2026:9 -ratkaisusta, joka selventää toimivallan ja kelpoisuuden rajoja.
Poikkeamisluvat rakentamislaissa: poikkeamislupa, alueellinen poikkeaminen ja vähäinen poikkeaminen
Poikkeamisella voidaan edetä hankkeissa, jotka eivät täysin täytä kaavan tai rakentamista koskevien määräysten vaatimuksia. Artikkeli kokoaa rakentamislain poikkeamislupaa, alueellista poikkeamista ja vähäistä poikkeamista koskevat keskeiset edellytykset sekä erityisen syyn arvioinnin.
Lyhytaikainen vuokraus: nykyinen sääntely ja tulevat muutokset
Lyhytvuokraus taloyhtiössä voi olla sallittua asumista tai luvanvaraista majoitustoimintaa. Tässä artikkelissa käydään läpi rakentamislain ja asunto-osakeyhtiölain nykyinen sääntely sekä vireillä olevat muutokset vuonna 2026.
KHO 2025:76: Vesialueelle sijoittuva loma-asuntorakentaminen edellytti tarkempia kaavamääräyksiä
Ranta-asemakaavassa oli osoitettu ranta-alueen edustalle vesialueelle alueen osa, jolle sai sijoittaa kelluvia tai paalujen päälle sijoitettavia loma-asuntoja. Rakentaminen sijoittui ranta-asemakaavan laatimista ohjaavassa yleiskaavassa vesialueelle ja alueelle, jota koskevat yleiskaavamääräykset edellyttivät maiseman ja kulttuuriympäristön vaalimista.
Korkein hallinto-oikeus kumosi ranta-asemakaavan osittain, koska vesialueelle (w-ra) osoitetun rakentamisen ohjaus jäi arvokkaalla maisema ja kulttuuriympäristöalueella liian väljäksi.
KHO 2025:74: Kunnan etuosto-oikeus ja virkistyskäytön turvaaminen vaellusreitin varrella
KHO 2025:74: Kunta voi käyttää etuosto-oikeuttaan myös tosiasiallisen virkistyskäyttöarvon säilyttämiseksi. Artikkelissa käydään läpi etuostolain edellytykset, ratkaisun perustelut ja käytännön vaikutukset.
KKO 2025:97: Takuuaikainen takaus YSE-urakassa ja viivästyskoron alkaminen
KKO 2025:97 vahvistaa, että urakan aikana havaittu häiriö voi silti olla takuuaikainen virhe, jos sen todellinen syy ilmenee vasta takuuaikana. Taloyhtiö sai vaatia korjauskustannukset urakoitsijan takuuaikaisen takauksen enimmäismäärään asti. Ratkaisu myös täsmentää, että takausvastuun viivästyskorko alkaa korkolain 7 §:n perusteella, kun takaajalle on annettu riittävä selvitys korvausvaatimuksesta.
KKO 2025:95: Lunastuskorvaus ja oikeudenkäynnin viivästyminen
Korkein oikeus vahvisti ratkaisussa KKO 2025:95, että viivästymishyvitys voidaan määrätä, vaikka lunastuskorvausta ei lopulta makseta. Viivästysaika lasketaan siitä, kun valtio kiistää korvausvaatimukset lunastustoimituksessa.
KKO 2025:89: Yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiössä lisärakentamistilanteessa
Korkein oikeus linjasi ratkaisussa KKO 2025:89, että lisärakentamispäätös voi rikkoa asunto-osakeyhtiön yhdenvertaisuutta, jos haitta kohdistuu olennaisesti yhteen huoneistoon. Myöhemmin päätetty erillinen rahakorvaus ei paranna aiempien päätösten lainmukaisuutta. Artikkeli kokoaa tapauksen taustan, oikeusohjeen ja käytännön seuraukset taloyhtiöille.
Taloyhtiön perustaso – mitä se tarkoittaa ja miksi sillä on väliä?
Kun taloyhtiössä tehdään korjauksia, palautetaan pinnat aina perustasoon. Tämä tarkoittaa sitä tasoa, joka on ollut rakennusvaiheessa, aiemmassa peruskorjauksessa tai yhtiön omissa kunnossapitotöissä.
Taloyhtiö vastaa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä – ja niiden korjausten yhteydessä myös pintojen palauttamisesta perustasoon. Osakkaan tekemät lisäykset ja parannukset, kuten design-laatat tai lattialämmitys, jäävät osakkaan maksettaviksi. Lue asiantuntija-artikkelimme kylpyhuoneiden ja muiden tilojen perustason määrittelystä, osakkaan vastuusta ja taloyhtiön velvollisuuksista.
Kuka vastaa vuotovahingosta taloyhtiössä – taloyhtiö vai osakas?
Vuotovahingot ovat yksi tavallisimmista riidanaiheista taloyhtiöissä. Vastuu kustannuksista riippuu siitä, kuuluuko vahingon aiheuttanut osa taloyhtiön vai osakkaan kunnossapitovastuulle.
Tässä artikkelissa käydään läpi milloin vastuu on taloyhtiöllä ja milloin osakkaalla – sekä mitä vakuutukset kattavat.
Lunastuslain uudistus 1.8.2025 – Mitä kiinteistönomistajan on hyvä tietää
Kunnilla, valtiolla ja muilla julkisilla toimijoilla on oikeus tietyissä tilanteissa lunastaa yksityisessä omistuksessa olevaa maa-aluetta.
Lunastuslain uudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa perustuslain edellyttämän täyden korvauksen toteutuminen pakkolunastustilanteissa. Uudistuksen myötä täyden korvauksen määrittelyä muutettiin maanomistajan asemaa vahvistavalla tavalla. Tässä artikkelissa käydään läpi näiden muutosten keskeinen sisältö.
Ohjeita onnistuneen kiinteistökaupan toteuttamiseen – näin varmistat rakennusoikeuden ennen kauppoja
Moni kiinteistön ostoa harkitseva lähtee liikkeelle oletuksesta, että tontin rakennettavuus on selkeä ja helposti tarkistettavissa. Käytännössä rakennusoikeuden arviointi edellyttää kuitenkin kaavamääräysten ja muun maankäyttöä ohjaavan sääntelyn asiantuntevaa tulkintaa erityisesti silloin, kun rakentamisaikeet ovat yksilöllisiä tai alueella on poikkeavia kaava- tai rakennusjärjestysmääräyksiä.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä rakennusoikeudella oikein tarkoitetaan ja kuinka tämän sisältö voidaan selvittää etukäteen esimerkiksi ennen kuin kiinteistön kauppa toteutetaan tai rakentamislupaa haetaan.