
Taloyhtiön perustaso – mitä se tarkoittaa ja miksi sillä on väliä?
Kun taloyhtiössä tehdään korjauksia, palautetaan pinnat aina perustasoon. Tämä tarkoittaa sitä tasoa, joka on ollut rakennusvaiheessa, aiemmassa peruskorjauksessa tai yhtiön omissa kunnossapitotöissä.
Taloyhtiö vastaa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä – ja niiden korjausten yhteydessä myös pintojen palauttamisesta perustasoon. Osakkaan tekemät lisäykset ja parannukset, kuten design-laatat tai lattialämmitys, jäävät osakkaan maksettaviksi. Lue asiantuntija-artikkelimme kylpyhuoneiden ja muiden tilojen perustason määrittelystä, osakkaan vastuusta ja taloyhtiön velvollisuuksista.

Kuka vastaa vuotovahingosta taloyhtiössä – taloyhtiö vai osakas?
Vuotovahingot ovat yksi tavallisimmista riidanaiheista taloyhtiöissä. Vastuu kustannuksista riippuu siitä, kuuluuko vahingon aiheuttanut osa taloyhtiön vai osakkaan kunnossapitovastuulle.
Tässä artikkelissa käydään läpi milloin vastuu on taloyhtiöllä ja milloin osakkaalla – sekä mitä vakuutukset kattavat.

Lunastuslain uudistus 1.8.2025 – Mitä kiinteistönomistajan on hyvä tietää
Kunnilla, valtiolla ja muilla julkisilla toimijoilla on oikeus tietyissä tilanteissa lunastaa yksityisessä omistuksessa olevaa maa-aluetta.
Lunastuslain uudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa perustuslain edellyttämän täyden korvauksen toteutuminen pakkolunastustilanteissa. Uudistuksen myötä täyden korvauksen määrittelyä muutettiin maanomistajan asemaa vahvistavalla tavalla. Tässä artikkelissa käydään läpi näiden muutosten keskeinen sisältö.

Ohjeita onnistuneen kiinteistökaupan toteuttamiseen – näin varmistat rakennusoikeuden ennen kauppoja
Moni kiinteistön ostoa harkitseva lähtee liikkeelle oletuksesta, että tontin rakennettavuus on selkeä ja helposti tarkistettavissa. Käytännössä rakennusoikeuden arviointi edellyttää kuitenkin kaavamääräysten ja muun maankäyttöä ohjaavan sääntelyn asiantuntevaa tulkintaa erityisesti silloin, kun rakentamisaikeet ovat yksilöllisiä tai alueella on poikkeavia kaava- tai rakennusjärjestysmääräyksiä.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä rakennusoikeudella oikein tarkoitetaan ja kuinka tämän sisältö voidaan selvittää etukäteen esimerkiksi ennen kuin kiinteistön kauppa toteutetaan tai rakentamislupaa haetaan.

Uusi rakentamislaki mahdollistaa rakennuksen rakentamisen ilman lupaa – mitä tulee tietää alle 30 neliömetrin rakennuksen toteuttamisesta?
Uusi rakentamislaki (751/2023) toi mukanaan merkittävän muutoksen pientä rakentamista koskevaan sääntelyyn: rakennuksen rakentaminen ei edellytä enää rakentamislupaa, jos rakennuksen kerrosala on alle 30 m². Tämä lupavapaus voi koskea esimerkiksi piharakennuksia, vierasmajoja tai ranta-alueille sijoittuvia saunarakennuksia.
On kuitenkin tärkeää huomata, että lupavapaus ei merkitse vapautta rakentamista koskevasta normiohjauksesta. Vaikka rakentamislupa ei olisi tarpeen, rakentamiseen soveltuvat edelleen lain mukaiset tekniset, kaavalliset ja hallinnolliset vaatimukset.