Asunto-osakeyhtiön hallinnonluovutus – mitä perustajaosakkaan ja taloyhtiön tulee huomioida?
Hallinnonluovutus on uuden taloyhtiön tärkein käännekohta, jossa valta siirtyy perustajaosakkaalta osakkaille. Käymme läpi hallinnonluovutuskokouksen, luovutettavat asiakirjat, vakuudet ja vuositarkastuksen määräajat.
Kiinteistökaupan virhe – milloin ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua?
Milloin kiinteistökaupan ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua? Käymme läpi salaisen eli piilevän virheen tunnusmerkit, reklamaation määräajat ja ostajan oikeuskeinot virhetilanteessa.
Rakennusvirhe taloyhtiössä – kuka vastaa ja mitä osakkaan kannattaa tehdä?
Kuka vastaa rakennusvirheestä taloyhtiössä – osakas, taloyhtiö vai rakennusliike? Käymme läpi kunnossapitovastuun jaon, reklamaation määräajat ja sen, mitä osakkaan kannattaa tehdä virheen havaitessaan.
Alueidenkäytön suuri reformi: Uusi alueidenkäyttölaki sekä yhdyskuntakehittämisen ja -rakentamisen sääntely
Miten alueidenkäyttölain, yhdyskuntakehittämislain ja yhdyskuntarakentamislain uudistus vaikuttaa kaavoitukseen ja maankäyttöön? Lue asiantuntija-analyysi muutoksista.
Urakoitsijan vastuu YSE 1998 -ehdoissa ja uusin oikeuskäytäntö – Mitä KKO:n tuoreet linjaukset tarkoittavat käytännössä?
Mitä urakoitsijan vastuu tarkoittaa YSE 1998 -ehdoissa? Lue asiantuntijan analyysi KKO:n uusista linjauksista, takuuajasta ja törkeästä laiminlyönnistä.
KHO 2026:10: Erillisellä tontilla sijaitseva pysäköintitalo voi kuulua asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin piiriin
KHO katsoi ratkaisussaan KHO 2026:10, että erillisellä LPA-tontilla sijaitseva pysäköintitalo voi kuulua vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin piiriin, jos se palvelee oikeudellisesti ja tosiasiallisesti asumista. Ratkaisussa korostuivat asemakaavan, rasitejärjestelyjen ja hallinnanjakosopimuksen merkitys. Pelkkä sijainti eri kiinteistöllä ei siis yksin estä asuinrakennusten veroprosentin soveltamista.
KHO:2026:17: Tuulivoimaosayleiskaavan selvitysten ajantasaisuus korostuu yhteisvaikutusten arvioinnissa
Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO:2026:17, ettei tuulivoimaosayleiskaava perustunut riittäviin ja ajantasaisiin muuttolinnustoselvityksiin. Ratkaisu korostaa erityisesti yhteisvaikutusten arvioinnin merkitystä alueilla, joille sijoittuu useita tuulivoimahankkeita.
KHO:2026:18: Yhteismetsän arvonlisäveron vähennysoikeus vahvistui kiinteistöjen liittämistilanteessa
Ratkaisussa KHO:2026:18 korkein hallinto-oikeus linjasi, ettei yhteismetsäosuuksien luovutus metsäkiinteistön liittämisen yhteydessä ollut veroton rahoituspalvelu. Ratkaisun seurauksena yhteismetsän laajentamiseen liittyvien kulujen arvonlisävero voitiin vähentää yleiskuluina siltä osin kuin ne liittyivät verolliseen metsätaloustoimintaan.
KKO:2026:9 – Toimitusjohtajan toimivalta ja kelpoisuus rahoitusjärjestelyissä
Saako toimitusjohtaja ottaa yhtiölle lainaa ilman hallituksen päätöstä? Lue analyysi KKO:2026:9 -ratkaisusta, joka selventää toimivallan ja kelpoisuuden rajoja.
Poikkeamisluvat rakentamislaissa: poikkeamislupa, alueellinen poikkeaminen ja vähäinen poikkeaminen
Poikkeamisella voidaan edetä hankkeissa, jotka eivät täysin täytä kaavan tai rakentamista koskevien määräysten vaatimuksia. Artikkeli kokoaa rakentamislain poikkeamislupaa, alueellista poikkeamista ja vähäistä poikkeamista koskevat keskeiset edellytykset sekä erityisen syyn arvioinnin.
Lyhytaikainen vuokraus: nykyinen sääntely ja tulevat muutokset
Lyhytvuokraus taloyhtiössä voi olla sallittua asumista tai luvanvaraista majoitustoimintaa. Tässä artikkelissa käydään läpi rakentamislain ja asunto-osakeyhtiölain nykyinen sääntely sekä vireillä olevat muutokset vuonna 2026.
KHO 2025:76: Vesialueelle sijoittuva loma-asuntorakentaminen edellytti tarkempia kaavamääräyksiä
Ranta-asemakaavassa oli osoitettu ranta-alueen edustalle vesialueelle alueen osa, jolle sai sijoittaa kelluvia tai paalujen päälle sijoitettavia loma-asuntoja. Rakentaminen sijoittui ranta-asemakaavan laatimista ohjaavassa yleiskaavassa vesialueelle ja alueelle, jota koskevat yleiskaavamääräykset edellyttivät maiseman ja kulttuuriympäristön vaalimista.
Korkein hallinto-oikeus kumosi ranta-asemakaavan osittain, koska vesialueelle (w-ra) osoitetun rakentamisen ohjaus jäi arvokkaalla maisema ja kulttuuriympäristöalueella liian väljäksi.