Perttu Kaikkonen Perttu Kaikkonen

Mikä on yhteisjärjestelysopimus ja milloin se laaditaan? 

Yhteisjärjestelysopimus on kiinteistönomistajien välinen sopimus kiinteistöjen yhteisjärjestelystä ja näihin liittyvistä asioista. Yhteisjärjestelysopimuksilla sovitaan usein samoista asioista kuin rasitesopimuksilla, mutta niillä voidaan sopia myös sellaisista oikeuksista, joista rasitetta ei voi perustaa.

Lue lisää
Perttu Kaikkonen Perttu Kaikkonen

Yhtiö oli vahingonkorvauslain mukaisessa tuottamusvastuussa vuokraamansa huoneiston asukkaiden aiheuttamasta vahingosta asunto-osakeyhtiölle

Osakeyhtiö oli vuokrannut asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalta huoneiston käytettäväksi työntekijöidensä asumiseen. Asunto-osakeyhtiössä oli teetetty viemäreiden pinnoitustyö, jonka aikana viemärit olivat olleet käyttökiellossa. Huoneistossa oleskelleet ulkomaalaiset ja suomen kieltä taitamattomat henkilöt olivat käyttäneet viemäriä käyttökiellosta huolimatta, mistä oli aiheutunut vahinkoa kahdelle muulle huoneistolle. Korjauskustannuksista vastannut asunto-osakeyhtiö vaati osakeyhtiötä korvaamaan kyseisen vahingon.

Lue lisää
Perttu Kaikkonen Perttu Kaikkonen

Mitä eroa on rasitteella ja rasituksella?

Kiinteistöjuridiikassa termit "rasitus" ja "rasite" viittaavat erilaisiin oikeudellisiin käsitteisiin, jotka koskevat kiinteistöjä. Näiden käsitteiden tunteminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat merkittävästi kiinteistön omistajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Nämä oikeudet ja velvoitteet voivat siirtyä kiinteistön omistuksen mukana, joten niiden tunteminen on tärkeää erityisesti kiinteistökaupan yhteydessä.

Lue lisää
Perttu Kaikkonen Perttu Kaikkonen

KKO:2024:56: Sopimusrikkomuksesta huolimatta tilaaja ei ollut velvollinen korvaamaan viivästymisestä aiheutunutta vahinkoa, koska sopimussakkoa koskeva ehto tuli sovellettavaksi

Rakennusurakan pääurakoitsija B Oy oli luovuttanut urakka-alueita aliurakoitsija A Oy:lle osapuolten välisen sopimuksen vastaisesti viivästyneinä. A Oy vaati, että B Oy velvoitetaan suorittamaan sille viivästymisen perusteella vahingonkorvausta.

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että viivästymisen seuraamukset määräytyivät urakkasopimuksen sopimussakkoa ja vastuunrajoitusta koskevien ehtojen perusteella eikä A Oy:llä ollut oikeutta sopimussakon asemesta vaatimaansa vahingonkorvaukseen.

Lue lisää
Perttu Kaikkonen Perttu Kaikkonen

Asunto-osakeyhtiölaki muuttui: osakehuoneiston hallintaan ottamiseen liittyviä muotomääräyksiä loivennettiin

Hallituksen esitys (HE 48/2024 vp) eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 8 luvun muuttamisesta helpotti voimaan tullessaan taloyhtiön mahdollisuuksia ottaa huoneisto taloyhtiön haltuun loiventamalla tiedoksiantosäännöksiä, jotka ovat aiheuttaneet haasteita erityisesti Euroopan talousalueen ulkopuolella oleskelevien osakkeenomistajien tapauksissa.

Lue lisää
Perttu Kaikkonen Perttu Kaikkonen

Uusi ohje kiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta ­ – Laajennettu ohje selkeyttää tarkistusmenettelyä ja ottaa uuden oikeuskäytännön huomioon

Verohallinnon uusi ohje käsittelee kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Ohje korvaa 30.5.2017 annetun ohjeen Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Ohje on laadittu lähes kokonaan uudelleen aikaisempaa ohjetta täydentäen ja siihen on lisätty ajantaisainen oikeuskäytäntö kiinteistöinvestointien tarkistamismenettelyyn liittyen.

Lue lisää
Perttu Kaikkonen Perttu Kaikkonen

Kiinteistökauppa ja kiinteistön omistavan yhtiön kauppa – Mitä vaikutuksia kiinteistön luovutustavan valinnalla käytännössä on?   

Kiinteistön omistuksen luovutus omistajalta toiselle voidaan toteuttaa suorana kiinteistökauppana tai välillisesti luovuttamalla kiinteistön omistavan yhtiön osakkeet. Molemmilla luovutustavoilla on omat erityispiirteensä ja hyödyt sekä haitat. Tässä artikkelissa käymme läpi näiden kahden luovutustavan keskeiset erot.

Lue lisää
Perttu Kaikkonen Perttu Kaikkonen

KKO:2024:17: Kiinteistöjärjestelmän selvyys, luotettavuus tai muu yleinen etu ei edellyttänyt virheellisen rajankäynnin purkamista

Lohkomistoimituksen yhteydessä suoritetussa rajankäynnissä oli määrätty rajat oletetun isojaon aikaisen kiinteistörajan mukaisesti. Myöhemmin isojaon aikainen rajapyykki, jota ei ollut toimituksessa havaittu, oli löytynyt maastosta vajaan seitsemän metrin päästä sitä korvaamaan rakennetusta uudesta rajamerkistä. Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti rajankäyntiä koskevan ratkaisun purkamista.

Lue lisää