KKO:2024:17: Kiinteistöjärjestelmän selvyys, luotettavuus tai muu yleinen etu ei edellyttänyt virheellisen rajankäynnin purkamista

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2024:17 koski sitä, milloin lainvoimainen rajankäyntiratkaisu voidaan purkaa kiinteistönmuodostamislain nojalla. Lohkomistoimituksen yhteydessä suoritetussa rajankäynnissä rajat oli määrätty oletetun isojaon aikaisen kiinteistörajan mukaisesti. Myöhemmin isojaon aikainen rajapyykki, jota ei ollut toimituksessa havaittu, löytyi maastosta noin 6,7 metrin päästä sitä korvaamaan rakennetusta uudesta rajamerkistä. Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti rajankäyntiä koskevan ratkaisun purkamista.

Lainvoimaisen toimituksen purkamista koskee kiinteistönmuodostamislain 278 §:n 2 momentti. Sen mukaan Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen tai lainvoimaisen päätöksen purkamisesta sellaisen virheen vuoksi, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii.

Korkein oikeus katsoi esitetyn karttaselvityksen perusteella, että virhe oli vähäinen. Rajalinja poikkesi isojaossa määritetystä rajalinjasta noin 25 metrin matkalla siten, että poikkeaman suuruus oli enimmillään noin seitsemän metriä. Virheen pinta-alavaikutuksen arvioitiin jäävän selvästi alle 100 neliömetrin ja se jakautui kiinteistöjen A ja B välille. Se seikka, että rajalinja sijaitsi kiinteistön B asuinrakennuksen osin luonnonvaraisen pihapiirin läheisyydessä, ei vaikuttanut virheen merkittävyyden arviointiin. Myöskään sillä, että kyse oli kahden talon välisestä historiallisesta rajasta, ei ollut asiassa merkitystä.

Korkein oikeus totesi lisäksi, että kiinteistönmuodostamislain 104 §:n 1 momentin perusteella rajan paikka on mahdollisissa tulevissa kiinteistönmääritystoimituksissa määrättävä viimeisen lainvoimaisen ratkaisun, eli purkuesityksessä tarkoitetun rajankäynnin, mukaisesti. Näin ollen asiassa ei ollut epäselvyyttä siitä, mikä ratkaisu on otettava tulevien rajankäyntien perustaksi.

Korkein oikeus katsoi edellä esitetyillä perusteilla, ettei kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatinut virheen korjaamista. Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla ei siten ollut oikeutta esittää toimituksen purkamista, ja purkuesitys jätettiin tutkimatta.

KKO:2024:17

Artikkelia päivitetty 28.1.2026

Edellinen
Edellinen

Kiinteistökauppa ja kiinteistön omistavan yhtiön kauppa – Mitä vaikutuksia kiinteistön luovutustavan valinnalla käytännössä on?   

Seuraava
Seuraava

Kiinteistövero – miksi kiinteistövero nousi vuonna 2024?