Rasitesopimus – kun kiinteistö tarvitsee oikeuden toisen alueeseen

Rasitesopimuksella sovitaan, että yksi kiinteistö saa pysyvän oikeuden käyttää toisen kiinteistön aluetta tiettyyn tarkoitukseen, esimerkiksi kulkutiehen, vesijohtoon tai autopaikkaan. Hyvin laadittu rasite turvaa kiinteistön käytön pitkälle tulevaisuuteen, mutta huonosti hoidettu jää helposti riidan tai naapurikiistan siemeneksi. Autamme laatimaan rasitesopimuksen oikein ja viemään sen rekisteriin asti. Ensimmäinen alkukartoitus on maksuton.

Mikä rasite on?

Rasite on kiinteistön pysyvä oikeus käyttää hyväkseen toisen kiinteistön aluetta. Oikeuden saavaa kiinteistöä kutsutaan oikeutetuksi ja oikeuden rasittamaa kiinteistöä rasitetuksi. Rasitteet perustuvat kiinteistönmuodostamislakiin, jossa on lueteltu tyhjentävästi ne rasitetyypit, joita voidaan perustaa. Rasite liittyy kiinteistöön, ei sen omistajaan, joten oikein perustettuna se sitoo myös tulevia omistajia.

Toisen oikeus käyttää tontin läpi kulkevaa tietä on tyypillinen rasite

Pelkkä sopimus ei riitä – rasite on rekisteröitävä

Tämä on yleisin ja kallein väärinkäsitys: allekirjoitettu rasitesopimus ei vielä perusta rasitetta. Sopimus on vasta perusta. Rasite syntyy oikeudellisesti vasta, kun se vahvistetaan rasitetoimituksessa ja merkitään kiinteistörekisteriin. Toimitusta haetaan Maanmittauslaitokselta, asemakaava-alueen tonttien välillä kunnan kiinteistörekisterin pitäjältä, ja rasitesopimus liitetään hakemukseen.

Merkitys on suuri: rekisteröimätön sopimus voi sitoa sopijoita keskenään, mutta se ei välttämättä sido kiinteistön uutta omistajaa. Jos naapuritontti myydään, suullinen tai pelkkä paperinen sopimus voi menettää merkityksensä, ja sovittu kulkuoikeus tai johtolinja voi olla vaarassa. Vasta rekisteröity rasite näkyy rasitustodistuksessa ja seuraa kiinteistöä omistajanvaihdoksessa.

Rasitesopimus antaa juridista turvaa

Milloin rasitteen voi perustaa?

Rasite voidaan perustaa, kun rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat siitä sopivat, kun rasite on oikeutetulle kiinteistölle tarpeellinen, ja kun siitä ei aiheudu rasitetulle kiinteistölle huomattavaa haittaa. Lisäksi rasitteen on oltava laissa sallittua tyyppiä.

Joissakin tilanteissa rasite voidaan perustaa myös ilman maanomistajan suostumusta, niin sanottuna pakkorasitteena. Tyypillinen tilanne on välttämätön kulkuyhteys: jokaiselle kiinteistölle on järjestettävä tarpeellinen pääsy, ja jos siitä ei sovita, se voidaan perustaa pakolla. Käytännössä sopimusteitse perustaminen on lähes aina osapuolille edullisin ja nopein ratkaisu.

  • Kiinteistöjen omistajien sopimus siitä, että yksi kiinteistö saa oikeuden käyttää toisen aluetta tiettyyn tarkoitukseen, kuten kulkuun tai johtoihin. Sopimus on perusta rasitteen perustamiselle.

  • Ei. Rasite syntyy vasta, kun se vahvistetaan rasitetoimituksessa ja merkitään kiinteistörekisteriin. Vasta silloin se sitoo varmuudella myös kiinteistön tulevia omistajia.

  • Maanmittauslaitokselta, ja asemakaava-alueen tonttien välillä kunnan kiinteistörekisterin pitäjältä. Rasitesopimus liitetään hakemukseen.

  • Esimerkiksi kulkuyhteys, johtorasitteet, talousveden otto, autopaikka, laituri sekä jäte- ja väestönsuojarasitteet. Sallitut tyypit on lueteltu kiinteistönmuodostamislaissa.

  • Joissakin tilanteissa kyllä, niin sanottuna pakkorasitteena, esimerkiksi välttämättömän kulkuyhteyden turvaamiseksi. Sopimusteitse perustaminen on kuitenkin yleensä edullisin ratkaisu.

Usein kysytyt kysymykset

Näin autamme – ota yhteyttä

Laadimme rasitesopimuksen niin, että se on oikeaa tyyppiä, riittävän yksilöity ja kattaa olennaisen: oikeuden sisällön ja sijainnin, kunnossapidon ja kustannusten jaon sekä mahdollisen määräaikaisuuden. Varmistamme myös, että sopimus viedään rasitetoimitukseen ja rekisteriin asti, jotta oikeus pätee tulevia omistajia kohtaan. Avustamme lisäksi rasiteriidoissa ja naapurikiistoissa, kun sovittua oikeutta ei kunnioiteta tai sen sisällöstä syntyy erimielisyyttä. Kerro tilanteesi, niin katsomme yhdessä, miten oikeus saadaan turvattua.