Rasitteet – mitä eroa on kiinteistö- ja rakennusrasitteella?
Hyvä tapa saada lakimies hiljentymään (edes hetkeksi) on kysyä, mitä eroa on rakennus- ja kiinteistörasitteella. Molemmat ovat toisen kiinteistön hyväksi perustettavia pysyviä käyttöoikeuksia, jotka merkitään kiinteistörekisteriin.
Määritelmät
Rakennusrasite tarkoittaa oikeutta käyttää toisella kiinteistöllä olevaa rakennusta tai rakennelmaa taikka siihen verrattavaa oikeutta.
Kiinteistörasite tarkoittaa oikeutta käyttää toisen kiinteistön aluetta laissa erikseen lueteltuihin tarkoituksiin.
Rasitetyypit
Sekä rakennus- että kiinteistörasitteita koskee tyyppipakko. Tämä tarkoittaa, että kiinteistörekisteriin voidaan perustaa vain laissa nimenomaisesti tarkoitettuja rasitteita.
Rakennusrasitteita ovat seuraavat rakennukseen kohdistuvat oikeudet:
perustusrasite (esim. oikeus ulottaa rakennuksen perustus toiselle kiinteistölle)
rakennerasite (esim. oikeus yhteiseen seinään rajalla)
laiterasite (esim. oikeus sijoittaa kiinteistöä palvelevia johtoja tai laitteita toisen kiinteistön rakennukseen)
käyttörasite (esim. oikeus käyttää kulkuväylää, väestönsuojaa tai autopaikkaa)
huoltorasite (esim. oikeus käyttää lämpökeskusta)
yhteisrasite (esim. oikeus käyttää kiinteistöjen yhteiseksi tarkoitettua tilaa)
seinärasite (esim. oikeus jättää palomuuri rakentamatta)
sietorasite (esim. oikeus ulottaa katto toisen kiinteistön puolelle)
kolmiulotteisen kiinteistön rasite (kolmiulotteisen kiinteistön rakentamisesta tai käytöstä johtuva, rakennusrasitteeseen rinnastuva oikeus)
Kiinteistörasitteita ovat seuraavat toisen kiinteistön alueeseen kohdistuvat oikeudet:
talousveden ottaminen
talousveden johtamiseen liittyvien johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen ja käyttäminen
veden johtaminen maan kuivattamista varten
viemärijohdon ja jäteveden käsittelyyn liittyvien johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen ja käyttäminen
puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun vastaavan johdon sekä niihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen ja käyttäminen
ajoneuvojen pysäköintipaikan, venevalkaman, laiturin, uimapaikan, puutavaran varastointipaikan ja lastauspaikan käyttäminen sekä asemakaava-alueella myös yhteispiha-alueen käyttäminen
kalastusta varten tarpeellisen alueen käyttäminen
kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun niihin verrattavan maa-aineksen ottaminen
väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittaminen ja käyttäminen
jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittaminen ja käyttäminen
kulkuyhteyttä varten tarvittavan alueen käyttäminen asemakaava-alueella (myös kolmiulotteisena)
Rasitteen perustamisen edellytykset
Molempien rasitteiden perustaminen edellyttää rasitetyypin mukaista sisältöä ja käytännössä yleensä kirjallista sopimusta kiinteistöjen omistajien kesken. Rasitteen tulee edistää tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, sen tulee olla tarpeellinen, eikä siitä saa aiheutua huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Poikkeustapauksissa rasite voidaan perustaa myös ilman sopimusta pakkorasitteena.
Rasitteen rekisteröinti
Rakennusrasitteen perustamiseen ei liity varsinaista rasitetoimitusta. Rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen, ja päätöksen perusteella tehdään merkintä kiinteistörekisteriin.
Kiinteistörasite perustetaan kiinteistötoimituksessa. Rasite voidaan perustaa, muuttaa tai poistaa erillisessä rasitetoimituksessa tai muun toimituksen (esim. lohkominen) yhteydessä. Toimitus tulee vireille Maanmittauslaitokselle tai kunnalle toimitettavalla hakemuksella (kunnan kiinteistörekisterin alueilla).
Rasitteen pysyvyys
Molemmat rasitteet on lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyviksi oikeuksiksi, eivätkä ne lakkaa automaattisesti ilman poistamista koskevaa päätöstä ja rekisterimerkinnän muuttamista. Molemmat voidaan perustaa myös määräaikaisina tiettyyn määräpäivään tai tapahtumaan saakka, jos pysyvyys ei ole tarkoituksenmukaista ja perustamiselle on erityinen syy.
Kiinteistörasitteissa määräaikaisuus liittyy käytännössä usein tiedossa olevaan olosuhteiden muutokseen, kuten kunnallisen viemärin tai uuden katujärjestelyn toteuttamiseen, jolloin rasite tarvitaan vain väliaikaisesti. Määräaikainen rakennusrasite voi tulla kysymykseen esimerkiksi autopaikoitukseen liittyvänä väliaikaisena järjestelynä ennen lopullisten autopaikkojen valmistumista.
Artikkelia päivitetty 28.1.2026