Rakentamislain korjaussarja: mitä laissa oli tarkoitus muuttaa ja mitä lopulta muuttui?
Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Samassa yhteydessä maankäyttö ja rakentamislain rakentamista koskevat säännökset kumottiin, ja jäljelle jääneen lain nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi.
Rakentamislakiin tehtiin niin sanottu korjaussarja jo ennen lain voimaantuloa. Ympäristöministeriö pyysi korjaussarjasta lausuntoja 9.1.–5.3.2024, ja muutokset valmisteltiin lausuntopalautteen pohjalta osaksi rakentamislain voimaantuloa.
Rakentamislakia korjattiin tavoitteena keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää byrokratiaa, selkeyttää valitusoikeutta sekä täsmentää päävastuullisen toteuttajan vastuuta. Lisäksi rakentamisluville säädettiin käsittelyaikatakuu.
Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta täsmennettiin suhteessa rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin. Purkamisluvan edellytyksiin tehtiin tulkintaa selkeyttäviä muutoksia, jotka liittyvät muun muassa asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamiseen sekä purkumateriaalin uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.
Myös valitusoikeuksiin tehtiin muutoksia valitusprosessien sujuvoittamiseksi. Museoviranomaisten valitusoikeutta rajattiin maa ja valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin, mutta valitusoikeus jäi edelleen laajemmaksi kuin aiemmassa sääntelyssä.
Rakennusten elinkaariominaisuuksia ja vähähiilisyyttä koskevaan sääntelyyn tehtiin muutoksia hallinnollisen taakan keventämiseksi. Materiaaliseloste ja ilmastoselvitys kohdistuvat jatkossa vain tiettyihin uudisrakennuksiin, joille säädetään hiilijalanjäljen raja arvovaatimukset. Sääntely ei esimerkiksi koske omakotitaloja.
Korjaussarjassa säädettiin myös puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden sujuvoittamiseksi. Lisäksi tapahtuma alan tilaisuuksia helpotettiin täsmentämällä, ettei rakentamisen luvanvaraisuus koske tapahtumarakenteita.
Rakentamisluvan yhteydessä vaadittavien tietojen laajuutta rajattiin vähentämällä pakollisia liitteitä. Samalla aiempia rakennuslupakäsittelyä nopeuttaneen kokeilun käytäntöjä esitettiin laajennettavaksi pysyviksi koko maahan. Käsittelyaikatakuu, hiilijalanjälkilaskenta ja tietomallimuotoinen rakentamislupa tulivat kuitenkin voimaan vasta 1.1.2026.
Artikkelia päivitetty 28.1.2026