
Mikä on yhteisjärjestelysopimus ja milloin se laaditaan?
Yhteisjärjestelysopimus on kiinteistönomistajien välinen sopimus kiinteistöjen yhteisjärjestelystä ja näihin liittyvistä asioista. Yhteisjärjestelysopimuksilla sovitaan usein samoista asioista kuin rasitesopimuksilla, mutta niillä voidaan sopia myös sellaisista oikeuksista, joista rasitetta ei voi perustaa.

Yhtiö oli vahingonkorvauslain mukaisessa tuottamusvastuussa vuokraamansa huoneiston asukkaiden aiheuttamasta vahingosta asunto-osakeyhtiölle
Osakeyhtiö oli vuokrannut asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalta huoneiston käytettäväksi työntekijöidensä asumiseen. Asunto-osakeyhtiössä oli teetetty viemäreiden pinnoitustyö, jonka aikana viemärit olivat olleet käyttökiellossa. Huoneistossa oleskelleet ulkomaalaiset ja suomen kieltä taitamattomat henkilöt olivat käyttäneet viemäriä käyttökiellosta huolimatta, mistä oli aiheutunut vahinkoa kahdelle muulle huoneistolle. Korjauskustannuksista vastannut asunto-osakeyhtiö vaati osakeyhtiötä korvaamaan kyseisen vahingon.

Mitä eroa on rasitteella ja rasituksella?
Kiinteistöjuridiikassa termit "rasitus" ja "rasite" viittaavat erilaisiin oikeudellisiin käsitteisiin, jotka koskevat kiinteistöjä. Näiden käsitteiden tunteminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat merkittävästi kiinteistön omistajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Nämä oikeudet ja velvoitteet voivat siirtyä kiinteistön omistuksen mukana, joten niiden tunteminen on tärkeää erityisesti kiinteistökaupan yhteydessä.

Kauppakirjamalli – näin laadit kauppakirjan
Etsitkö kiinteistön kauppakirjamallia tai ohjeita kauppakirjan laadintaan? K&C Real Estate Laywyers auttaa sinut alkuun ja tarpeen mukaan pidemmällekin.

KKO:2024:56: Sopimusrikkomuksesta huolimatta tilaaja ei ollut velvollinen korvaamaan viivästymisestä aiheutunutta vahinkoa, koska sopimussakkoa koskeva ehto tuli sovellettavaksi
Rakennusurakan pääurakoitsija B Oy oli luovuttanut urakka-alueita aliurakoitsija A Oy:lle osapuolten välisen sopimuksen vastaisesti viivästyneinä. A Oy vaati, että B Oy velvoitetaan suorittamaan sille viivästymisen perusteella vahingonkorvausta.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että viivästymisen seuraamukset määräytyivät urakkasopimuksen sopimussakkoa ja vastuunrajoitusta koskevien ehtojen perusteella eikä A Oy:llä ollut oikeutta sopimussakon asemesta vaatimaansa vahingonkorvaukseen.