
Turun hovioikeus: Vesimaksuja ei voida periä ilman suostumusta, mikäli yhtiöjärjestyksestä puuttuu asiaa koskeva määräys – velvollisuutta palauttaa maksuja ei kuitenkaan ole
Kantaja oli vaatinut asunto-osakeyhtiötä palauttamaan kantajan maksamat vesimaksut, koska asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksestä oli puuttunut vesimaksua koskeva määräys. Asiaa käsitelleet tuomioistuimet katsoivat, että jo maksettuja ja siten hyväksyttyjä vesimaksuja ei voi vaatia takautuvasti takaisin. Kantajan kanne hylättiin kokonaisuudessaan sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa.

KKO:2025:19: Korkein oikeus katsoi, että radiomaston sijoittamisoikeudesta maksettavan kohteenkorvauksen arviointi tuli perustaa tuottoarvoon, eikä metsätalousmaan kauppahintaa koskeviin tietoihin
Yhtiölle oli kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä myönnetty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukainen oikeus sijoittaa matkaviestinverkon radiomasto siihen liittyvine laitteineen ja rakennelmineen A:n omistaman kiinteistön rakentamattomalle metsäpalstalle, jolla radiomasto oli aikaisemmin sijainnut maanvuokrasopimuksen perusteella.
Korkein oikeus katsoi, että kohteenkorvauksen arviointi ei voinut perustua metsätalousmaan kauppahintaa koskeviin tietoihin. Arviointi perustettiin tuottoarvoon, jota arvioitaessa otettiin huomioon aikaisempi vuokrasopimus.

Yleinen virhevastuu uuden asunnon kaupassa
Yksi keskeisimpiä lukuja asuntokauppalaissa on uuden asunnon kauppaa koskeva 4 luku ja erityisesti sen virhevastuuta koskevat säännökset. Sekä ostajan että myyjän on syytä ymmärtää asuntokauppalain virhevastuun olennainen sisältö, jotta merkittäviä kustannuksia aiheuttavilta erimielisyyksiltä myöhemmin vältytään.

KHO:2025:9: Yhteisjärjestelysopimukseen perustuva kiinteistön yhteiskäyttötiloihin kohdistuva oikeuden luovutus kelpaa perusteeksi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi
Yhteenveto:
Maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:ssä tarkoitettu kiinteistöjen yhteisjärjestelyyn perustuva yhteiskäyttötiloihin kohdistuva käyttö- ja hallintaoikeuden luovutus oli sellainen kiinteistöön kohdistuva oikeuden luovutus, josta voitiin hakeutua arvonlisäverolain 30 §:n 1 momentin nojalla verovelvolliseksi.

KHO:2025:6: Kiinteistöverotuksessa erillisen kylpylärakennuksen verotusarvo voitiin arvioida erikseen samassa yhteydessä sijaitsevasta hotellista
Hotellirakennukseen tyypillisesti kuuluvien ja majoituskäyttöä palvelevien aula-, ruokailu-, peseytymis- tai saunatilojen olemassaolo ei vielä yksin johda siihen, että jonkin osan rakennuksesta olisi katsottava olevan muussa kuin hotellikäytössä ja että hotellirakennukselle kaavamaisin perustein kiinteistöverotusta varten laskettavaa arvoa olisi korjattava. Hotellirakennukseen kuuluva kylpylä, joka sijoittui majoitustiloista erilleen ja oli tarkoitettu rakennuksessa majoittuvia huomattavasti suuremmalle asiakasmäärälle, voitiin kuitenkin arvostaa erikseen edellyttäen, että kylpyläosa muodosti huomattavan osan koko rakennuksesta. Huomattavuutta oli arvioitava pinta-alojen lisäksi myös rakennuksen eri osien tilavuuksia vertailemalla.